Puhetaidosta ja sen merkityksestä
Puhetaidosta on hyötyä kaikissa niissä tilanteissa, joissa haluat vaikuttaa toisiin ihmisiin. Hyvä puhetaito parantaa vaikutustaitoja, ja kun tiedät mitä teet, saat kuulijasi vakuuttuneeksi asiastasi.
Tänäkin päivänä antiikin Kreikan ja Rooman puhetaidon mestarien opit ovat arvossaan. Ne ovat pohjana paitsi nykypäivän puhetaidoille myös monille markkinoinnin, viestinnän tai minkä tahansa vaikuttamisen kaavoille, teorioille ja käytännöille sekä kirjalliselle ja muulle viestimiselle. Päivitettynä ja ajatuksella tietysti.
Aristoteles (384 eaa–322 eaa) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Aristoteles erotti kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden:
Ethoksen käyttäminen tarkoittaa niiden puhujan ominaisuuksien löytämistä, joiden avulla parhaiten saadaan yleisö vakuuttuneeksi asiasta; yleisemmin henkilön persoona ja status.
Logos tarkoittaa järkeen ja faktoihin vetoamista; yleisemmin kielenkäyttö ja sanavalinnat.
Pathosta käyttämällä pyritään vetoamaan kuulijoiden tunteisiin; yleisemmin laittamalla itse omia tunteitaan peliin, huomioiden kuulijat.
Erityisen tärkeää on se, että osaa kiteyttää sanottavansa lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon. Suuret vaikuttajat ovat yleensä olleet myös hyviä puhujia. Puhe on osa kokonaisviestintää. Ääni, ilmeet, eleet ovat kaikki samassa ketjussa.
On mielenkiintoista huomata, millainen käsitys korkeasti koulutetuilla ja merkittävässä asemassa olevilla Suomessa on retoriikasta eli puhetaidosta. Hiljattain luin juuri korkeassa asemassa olevan politiikon lausunnon eräästä asiasta, jossa hän totesi, että tähän asti on ollut "vain retoriikkaa".
Suomessa mielletään helposti, että retoriikka on kaunopuheisuutta, vaikka kaikki puhe - myös luonnollinen keskustelupuheesi ystäväsi kanssa - ovat täynnä retorisia valintoja. Myös kommentoimatta jättäminen tai tunteiden ilmaisematta jättäminen ovat retorisia valintoja. Valinnat eivät tietenkään ole aina tietoisia.
Vaikka retoriikkaa on luonnehdittu suostuttelemisen taidoksi ja vielä useammin kaunopuheisuudeksi, se on kaikkea puheilmaisua uutisten luvusta ammattikieleen ja tunteiden ilmaisusta hiljaisuuteen. Puhetaito ei kuitenkaan ole täysin irrallinen asia tiedoista ja taidoista, asioiden tunteminen on välttämättömyys hyvälle puhetaidolle aiheesta kuin aiheesta.
Kaunopuheisuus on vain yksi puhetaidon laji, samoin hyvä verbaliikka. Omien puhetaitojen kehittäminen kannattaa. Ihmisten yksilöllinen, valikoiva tarkkaavaisuus vaikuttaa kuuntelemiseen huomattavasti. Siksi asia on hyvin laaja-alainen ja haasteellinen, mutta aina myös tapauskohtainen. Kyseessä on aina suora lähetys. Kyse on kommunikaatiosta silloinkin, kun vain yksi henkilö on äänessä ja useimmat kuuntelevat. Puhetaito tai taidottomuus voikin muuttaa asiasi täysin.
Pauli Vuorio
Lähteitä: Puhevalta, Juhana Torkki, Otava 2006; Puhujasta, Cicero, Gaudeamus 2006, Myyntitaidon käsikirja, Pauli Vuorio; Puhetaito ja tahtotila myyntityössä, kielikompassi.jyu.fi, retoriikan kirjallisuus.
|
"Kukaan vaikuttamisammatissa toimiva – johtaja, esimies, asiantuntijaryhmän vetäjä, myyjä tai asiakaspalvelija – ei voi selvitä edes siedettävästi ilman harjoiteltua taitoa koskettaa toista ihmistä puhumalla" Ei ole mitään niin uskomatonta, ettei puhetaito tekisi siitä hyväksyttävää. Nonverbaalisen viestinnän vaikutteita ovat mm. ilmeet, katse, eleet, liikkeet, asennot, tilankäyttö ja välimatka. Winston Churchillia pyydettiin erääseen tilaisuuteen puhumaan. On vainyksi puhujan sääntö: Opi kuuntelemaan. |